Somewhere far, far away...

Tässä omituinen, ja omituiseksi tarkoitettu ropeni ~ Somewhere far, far away...

Ropessa henkilöt asuvat mystisessä, salaisessa maassa nimeltä Temelandia. Tässä mystisessä paikassa asuu ihmisiä, keijukaisia ja ties mitä maatiaisia. Vapaat ovat kädet, ja mikään ei teitä estä tekemästä vaikka joulupukkia.

And I'm far, far a-way
With my head up in the clouds

Selitänpä sitten Temelandiasta hieman lisää. Tämä mystistäkin mystisempi paikka on saanut nimensä sen hirmuiselta perustajalta, Temeltä, suprise. Mahtava Teme halusi kauas normaalista elämästä, paikkaan, johon eivät kaikki pääsekään. Vain suuren ja mahtavan Temen jälkeläiset pääsevät Temelandiaan. Mutta Temellä on hyvin, hyvin paljon jälkeläisiä, Teme nimittäin oli eläessään semmoinen playeri, ettei oltu ennen nähty. Mutta ei siitä sen enempää.

All I can do is live in a dreamland.

Temelandia on unelma paikka asua. Maa on pehmeää, kirkkaan vihreää nurmea, lukuun ottamatta teitä, jotka ovat harmaanruskeita mukulakivikivikatuja. Kasvisto on kauniin vihreää ja kukkivaa. Joka paikasta löytyy sateenkaaren väreissä kukkivia niittyjä, joilla kirmaa mieluusti niin keiju kuin siiselikin. Taivas on aina kauniin sininen, aurinko paistaa ja lettuja paistaa. No ei, ei se lettuja paista, mutta paistaa kuitenkin. Puut ovat muusta kasvistosta eroavia. Lehtipuiden lehdet ovat lajikkeesta riippuen punaisia, keltaisia tai liloja. Kun taas havupuut ovat sinisen ja turkoosin väreissä. Sienilläkin on erityinen väri, vaaleanpunainen.

You got to leave Jah-Jah land
and move to far, far away

Temelandiassa on myös oma kielensä, Temeshi. Ulkolaisten korvissa se kuulostaa vain sekavalta kirjainsorinalta, mutta Temelandialaisten korvissa sekaisin heitetyt kirjaimet kuulostavat hyvinkin normaalilta. Esimerkiksi ladfh, joka normaalin ihmisen mielestä on täyttä potaskaa, tarkoittaa kukkaa. Jotte kuitenkin me ropettajatkin ymmärtäisimme Temelandialaisten puheesta jotain, kirjoittakaamme hahmojemme puhe selkokielellä, ja kuvitelkaamme mielessämme heidän mitä oudompi kielensä.

No school, no rules... until you're seven
And when you're nine, you're just fine

Niin, pakollista koulunkäyntiä Temelandiassa ei ole, muuta kuin 7-9 vuotiaana. Tämän jälkeen voi tietenkin hakea vapaaehtoiskoulutukseen, mutta se on aika harvinaista tässä oudossa maassamme. Mitäs muuta, mitäs muuta… Niin, aivan. Temelandiassa on oma uskontonsa, jossa uskotaan pyhään Sakushiin, joka jonakin kauniina, aurinkoisena ja pilvettömänä päivänä tulee, ja pelastaa Temelandian kadotukselta. Kadotus on ennustettu tulevaksi vuonna 5987 ja elämme nyt vuotta 2011. Pidä kiirettä oi Sakushi! Aika käy vähiin!

Okei, siinä taisi olla kaikki tarpeellinen ropestani(?). Jos huomaatte jotain puutteita, tai keksitte jotain aivan älytöntä ja turhaa, jota muka olisin unohtanut, niin kertokaa ihmeessä ^^ Kukaan ei voi muistaa kaikkea, en edes minä. Niin, ja aivan. Tuolla Temelandiassa talot ovat aina pyöreitä, ja maalattuina neon väreihin. Näin on pyhiin teksteihin kirjoitettu, joten pysyköön se niin.

Toivon muuten, että ropessa ei esiinny muiden hahmoilla pelaamista, ja muistatte ne perus säännöt. Kiittäen ja kumartan, Tomboy~

Pyhitetty olkoon Sakushi.
Aamen.

ps. toivottavasti saatte tästä hyvin epänormaalista kirjoitustavastani selvää :''D

Nimi: Mephie
Ikä: 16
Sukupuoli: Naaras
Seks. suuntautuminen: JAA-A
Mitäs muuta itse pistin pakollisiin tietoihin kun en millään muista tamtidam...
Aivan.
Laji: Ihmishaisunäätä (Älkää kysykö. :_D)

Luonne: Mephie on epäluuloinen ja omalla tavallaan kummallinen tyyppi. Siis sen lisäksi, että on puoliksi haisunäätä. Hän viihtyy omassa seurassaan tai vain läheisimpien ystäviensä seurassa, mutta tykkää silti tutustua uusiin tuttavuuksiin. Tytön mieliala saattaa vaihdella hetkessä ja mieltymykset myöskin, ja siksi häntä on melko vaikeaa miellyttää. Jos tyttö on ärsyyntynyt ja kääntää jollekulle selkänsä, sitä kannattaa pitää varoitusena. Jos toinen ei usko hyvällä, Memphie nostaa häntänsä pystyyn kärki alaspäin, silloin olisi jo syytä jättää hänet rauhaan. Jos niin ei kuitenkaan tee, hän nostaa hännänpäänsäkkin pystyyn, jolloin varoitus on jo todella uhkaava ja seuraavassa hetkessä tyttö tekee aikaan järkyttävän lemuisen hajusuihkun ja sen haju viipyy kauan.

Ulkonäkö: Mephiellä on puoleenväliin selkää asti yltävät, pikimustat hiukset, joiden keskellä kulkee valkoinen raita. Tytöllä lähtee ristiselästä suurehko, mustavalkoinen haisunäädän häntä. Tyttö kulkee ympäriinsä täysin mustissa vaatteissa, yleisimmin mustassa topissa, mutta alaosaa hänellä ei oikeastaan ole, vain edessä, koska hänen häntänsä peittää kaiken tarpeellisen. Tytön iho on paljon tavallista vaaleanpi, mutta harmaaseen tai valkoiseen ja välillä tummempaankin harmaansävyyn vivahtava ja Mephiellä on koko kehossaan hyvin lyhyitä karvoja haisunäädän värityksen mukaan, vaikkei hän tosiaan miltään karvahirviöltä näytäkkään vaan ikäänkuin karvat sopivat hänelle, kuin kelletahansa ihmiselle sopisivat.

Se oli kai sitten siinnä...
/Edit, muutin sen ulkonäköä hitusen/

Nimi: Ethan
Ikä: 19
Sukupuoli: Mies
Seks. suuntautuminen: hetero
Laji: ihan ihminen

Luonne: Ethan on aika omituinen tapaus. Hän kirjoittaa paljon päiväkirjaa ja elää osin omassa maailmassaan. Ethanilla on satoja kirjoja, ja hän rakastaa lukemista. Ethan tulee hyvin toimeen sellaisten olentojen kanssa, jotka eivät kulje valtavirran mukana ja osaavat ajatella itse. Sen sijaan kireät ja pinnalliset ihmiset ottavat hänen hermoilleen, ja Ethan joutuu harmittavan usein tappeluun puolustaessaan heikompaa. Ethanilla on yksi huono tapa, hän polttaa tupakkaa. Ensimmäisenä aamulla, viimeisenä ilallla, jos ärsyttää tai hermostuttaa tai muuten vaan tekee mieli, hän polttaa tupakan. Ethanin pikkusisko, Felicia, ja hänen vanhempansa ovat kuolleet.

Ulkonäkö: Ethan on melko pitkä ja laiha, mutta hänellä on lihaksia jonkin verran. Hänen hiuksensa ovat puolipitkät lähes mustat ja aivan sekaisin (Ethan ei omista harjaa). Ethanilla on päällään risaiset farkut ja kulunut ruutupaita, jonka hihat hän on käärinyt kyynärpäiden kohdalle. Jalassaan hänellä on perinteiset kesätennarit.


Sori jos on tylsä tai huono en oo hirveesti näitä harrastanu :-D

Molemmat ovat siis mukana, jos semmoinen nyt täytyy ylipäätään erikseen ilmoittaa :'DDd


Nimi: Tommy
Ikä: 21
Sukupuoli: Mies
Seks. suuntautuminen: Homo
Laji: Ihminen

Luonne: Tommy on värikäs ja omaperäinen persoona. Hän on usein hyvin pirteä ja ylivilkas nuori mies, tajuamatta sitä itse lainkaan. Mutta ylivilkkaus johtuu nuorukaisen mielialalääkkeistä, jotka tekevät hänestä täyden sekopään. Mutta kun lääkkeet jäävät kerrankin ottamatta, iloisesta Tommysta muuttuu maailman kolmanneksi masentunein masokisti. Tommy viihtyy niin yksikseen, kuin suuremmassakin porukassa. Herra on hieman itsekeskeinen, eikä joskus osaa ajatella kuin vain itseään. Hän suuttuu myös helposti siitä ettei saa tahtoaan läpi. Osaan hän muitakin kuin itseään ajatella, ja useimmiten auttaa muita parhaansa mukaan.

Ulkonäkö: Tommy on pitkä ja luiseva. Hän on todella paljon alipainoinen, ja se alkaa jo olla vaaraksi hänelle. Hän käyttää lähes aina ihoa myötäileviä vaatteita, joista osa on aika naisellisia. Hänellä on blondeiksi värjätyt hiukset, ja sivukalju. Hän harjaa hiuksensa toiselle puolelle päätä. Tommy meikkaa jonkin verran. Useimmiten hänellä kuitenkin on vain kajalia, mutta sitäkin liikaa. Hän on eleiltään aika naisellinen, ja varmaan naisellisin ele on jalan polkeminen kun hän suuttuu. Joskus hänen matala äänensäkin nousee korkeuksiin aivan huomaamatta.

Muuta: Tommy polttaa tupakkaa ja juo jonkin verran.

Ethan: *Istuu kivellä risti-istunnassa ja kirjoittaa pieneen kärsineen näköiseen vihkoon. Hyräilee itsekseen outoa sävelmää eikä tajua muusta maailmasta yhtään mitään.* "Mmmm... nii joo, nii se oliki..." *Hän mutisee ja jatkaa kirjoittamista.*


/aika lyhytt mutta vaikee alottaa yksi/

Mephie: * Mephie kuljeskeli eräällä noista ihquvärikkäistä niityistä ja katseli ympärilleen. Ei avoin paikka ollut mikään mieluinen tälle haisunäätää muistuttavalle tytölle, mutta sinneppä hän oli päätynyt. Mephie oli kohtalaisen hyvällä tuulella, mikä merkitsi sitä, että hän kaipasi seuraa. Ei tyttö sitä olisi ikimaailmassa myöntänyt, saattoi olla niinkin, että heti kun hän jonkun tapaisi, ajaisi Mephie hänet hivenen epäystävällisellä käytöksellään tiehensä, vaikka todellisuudessa hän olisikin halunnut tutustua. No, mitäpä siitä. Sellainen tyttö nyt sattui olemaan. *

/Tulipas siitä tökerö. :0/

Ethan: *Ethan sulki huokaisten kuluneen päiväkirjansa ja työnsi sen takataskuunsa. Hän nousi ja kävi istumaan nurmikolle nojaten kiveen jossa istui aikaisemmin. Ethan kaivoi paitansa rintataskua ja löysi sytkärin ja tupakka-askinsa, josta hän kaivoi laiskasti yhden tupakan ja sytytti sen. Aurinko painui pilveen ja hämärtyi sopivasti niin ettei silmiä tarvinut enää siristellä. *

Mephie: * Tyttö kiihdytti vauhtiaan ja ei, hänellä ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, minne hän oli matkalla. Mephie päätyi lopulta kävelemään nopeasti niityn poikki. Tyttö kohotti miltei pikimustie silmiensä katseen pilveen, joka peitti auringon. Hänelle se sopi paremmin kuin hyvin, saisi edes hieman varjoa. Tyttö siirsi katseensa takaisin ympäristöönsä, mutta hänen sieraimiinsa kantautui uusi tuoksu, ei, ei oikeastaan tuoksu. Haju. Tarkemmin ajatellen, tupakan lemu. Mephie irvisti, hän ei juurikaan sietänyt tupakkaa, mutta oli jokatapauksessa aivan liian utelias asian suhteen ja tyttö saikin pian huomata olevansa matkalla kohti hajun lähdettä. *

Ethan: *Ethan tumppasi tupakan ja valui selälleen maahan. Hän katseli pilvien muotoja ja mietti jokaiselle pilvelle oman luonteensa ja nimensä. Pian hän kuuli miten askeleet tulivat häntä kohti, ja käänsi päätään vaikeasti nähdäkseen kuka oli tulossa. Ethan näki tummiin pukeutuneen hahmon tulevan kohti ja kierähti mahalleen.* "Moro!" *Hän huikkasi ja haroi sotkuisia hiuksiaan pois naamalta.*

Mephie: * Mephie kirjainmellisesti jähmettyi paikalleen ja tuijotti vierasta poikaa varautuneesti. Tyttö ei tajunnut, hän oli luullut, ettei häntä huomattaisi ja sitten tuo vieras ihminen oli mennyt sanomaan sen pienen sanan, 'moi'. Tytön asento oli jäykänoloinen ja hermostunut, mutta kun hän katsoi maassa vatsallaan makoilevaa poikaa hän rentoutui hieman. Mephien silmiin tuo vieras ihminen ei vaikuttanut järin vaaralliselta, mutta mistä sitä koskaan tiesi?* "Moi..." * Tyttö sanoi viimein katsoen vielläkin hieman epäilevästi toista.*

Ethan: *Ethan tuijotti tyttöä huvittuneesti, ihan kuin se olisi säikähtänyt häntä. Hän nousi varmuuden vuoksi hitaasti istualleen ja vilkaisi tyttöä joka seisoi muutaman metrin päässä. Kuten aina, Ethan kuvitteli mielessään millainen tyttö olisi luonteeltaan ja millainen menneisyys hänellä olisi. Lopulta hän tuli siihen tulokseen että tyttö oli jokatapauksessa sen verran ujo että oli parempi tehdä aloite.* "Kukas olet?" *Ethan töksäytti ja katui heti kovalta kuulostavaa kysymystä.* "Aattelin vaa ku en ainakaan muista nähneeni sua ikinä.." *Hän jatkoi ja hymyili oudolle tytölle.*

Mephie: * Mephie silmäili poikaa jotenkin arvioiden eikä liikahtanutkaan. Hän seurasi kuinka poika nousi istumaan ja vaikka Meph olikin rauhoittunut hieman, ei hän laskenut pois sitä vaihtoehtoa, että muukalainen saattaisi hyökätä. Tosin, sen verran utelias tyttö oli, ettei poiskaan lähtenyt. Mephie kuuli pojan kysymyksen ja oli hetken aikaa hiljaa ja vain silmäili tuota, kuin miettien, miksi hän halusi tietää tytön nimen, kunnes tuli siihen tulokseen, että se oli ihan kohtelias tapa kysyä, kun tavattiin. * "Mephie." * Tyttö kertoi sitten nimensä. * "Ja mä en liiku mitenkään erityisesti ihmisten ilmoilla." * Hän jatkoi. Niimpä, Mephien ulkomuoto saattoi olla muutaman mielestä melko silmiinpistävä...*

Ethan: *Ethan hymyili entistä enemmän kun Mephie kertoi nimensä. Hän päätti olla tuijottamatta tyttöä (koska se selvästi haittasi häntä) ja katsoi taas pilviä taivaalla.* "Joo, mää oon Ethan." *Ethan sanoi ja siristi silmiään, koska aurinko oli tullut pois pilven takaa ja paistoi taas lämpimästi.* "Ootko Mephie ikinä aatellu, että pilvet on niinku ihmisiä. Niillä on oma luonteensa ja ulkonäkönsä ja sitte ku aika on, ne sataa pois." *Ethan rupesi selittämään ja punastui sitten. Oli juuri hänen tapaistaan sanoa mitä ensimmäisenä päähän tuli, vaikka siinä ei olisi jären hiventäkään.*

Mephie: * Mephien kasvoilla ei näkynyt hymyn häivääkään, vaatisi melko paljon saada tyttö hymyilemään melkein tuntemattoman ihmisen seurassa. Ethanin ruvetessa selittämään jotain pilvistä, Mephie siirsi katseensa itsekkin pojan katseen perässä taivaalle. * "Mä en oo koskaan ajatellu niitä ihmisinä. Joskus pienenä ajattelin et niistä muodostuu oma maailmansa niille, jotka on kuolleita mut en aattele niin enää." * Mephie sanoi sitten. Oli aika paljon tytöltä, että tuo kertoi edes mitään muuta kuin nimensä, mutta tämä poika todellakn vaikutti täysin viattomalta ja vaarattomalta. Vaikkakin ehkä hieman oudot jutut hänellä kyllä oli.*

Ethan: *Ethan naurahti, ainakaan tyttö ei kysynyt että oliko hän menettänyt järkensä.* "Nii, voihan sen niinki ajatella.." *Poika mutisi ja hänen silmänsä kirkastuivat vähän, kuten aina hyvän idean tullessa. Ethan päätti kirjoittaa ylös tuon hienon teorian ja kaivoi takataskustaan kuluneen päiväkirjan. Hän raapusti vähä aikaa keskittynyt ilme kasvoillaan ja hymyili taas tytölle. Pakko tytön olisi jossain vaiheessa hymyillä takaisin..*

Mephie: * Mephie kurtisti kulmiaan Ethanille.* "Mitä sä kirjotat?" * Tyttö kysyi, ehkä hivenen liian terävästi, mutta hän ei pitänyt erityisemmin, että jo muutenkin katuvana äskeisistä sanoistaan, toinen alkoi samantien kirjoittaa jotakin. Se sai taas kymmeniä eri mielikuvia ja loukkaavia asioita pyörimään hänen mielessään ja hänestä tuntui taas, ettei toiseen voinut luottaa. Mephie oli todellakin hyvin ennakkoluuloinen, ja myösin aivan liian yksinäinen, usein suorastaan erakko, joka vaikutti negatiivisesti hänen luonteeseensa.*

Ethan: *Ethan sulki kirjansa hämmentyneenä ja työnsi sen taskuunsa.* "Öö.. päiväkirjaa.." *Hän sanoi hieman punastuen.* "Onhan se vähän omituista, mutta on jääny tavaksi.." *Poika mutisi ja rupesi repimään ruohoa maasta kun ei muutakaan keksinyt. Ethanin mielestä tyttö oli joko pelokas tai huonolla tuulella, joten hän pysyi hiljaa ja repi lisää ruohoa maasta. Ei kannattanut väkisellä yrittää tutustua jos toinen ei sitä halunnut ..*

Mephie: "Vai päiväkirjaa..." * Tyttö mietti enemmänkin ääneen ja katsoi Ethania mietteliäästi. Hän ei oikeastaan ollut koskaan tuntenut ketään, joka kirjoittaisi päiväkirjaa. Hän itse oli melko huono kirjoittamaan. Tyttö katsoi, kuinka Ethan alkoi repiä ruohoa maasta ja pysyi vähän aikaa vaiti. Sitten hän huokaisi. * "Mitä sä teet täällä?" * Mephie kysyi sitten ihan vain puhtaasta mielenkiinnosta.*

Ethan: *Ethan katsoi käsiään vähän aikaa ja mietti, sitten hän katsoi taas tyttöön.* "En mitää erikoista, lähin vaan kävelylle ja tässä oli mukavan näkönen paikka.." *Hän sanoi olkiaan kohauttaen. Poika ei viihtynyt sisällä yhtään, oli niin pimeää ja hiljaista.* "Mihin sää olit sitte menossa?" *Ethan kysyi ja kohotti kulmiaan, jotka olivat melkein yhteen kasvaneet, paksut ja mustat. Pojan hiukset valuivat taas silmille ja hän haroi niitä ylöspäin, etteivät ne vain näyttäisi liian siisteiltä.*

Mephie: *Mephie näytti hetken mietteliäältä ja huokaisi sitten. * "kunhan vaan kuljeskelin...Mä käppäilen ympäri maita ja mantuja joka ainut päivä kun mulla ei oo parempaakaan tekemistä." * Tyttö sanoi ja kohautti olkiaan. hän melkeinpä odotti toisen nauravan. aika monella muulla varmaan oli ystäviä ja muuta tekemistä kuin maleksia ympäriinsä, muilla oli elämä... Tai olihan hänelläkin, ei vain kovin mukava. Tyttö laskeutui hitaasti kyykkyyn Ethanin eteen. *

Ethan: *Ethan hymähti ja nosti katseensa Mephieen.* "Hassua ettei olla ennen nähty.." *Hän mumisi ja haroi taas hiuksiaan. Ethanilla ei ollut liiemmin kavereita, hän viihtyi paljon yksin mutta kyllä hän seuraakin kaipasi. Päiväkirja oli tullut pojalle 'ystäväksi' jolle hän pystyi kertomaan asioitansa. Ethan kaivoi tupakka-askinsa taskustaan.* "Palaako?" *Hän kysyi hieman varuillaan, sillä monet ihmiset eivät voineet sietää tupakkaa.*

Mephie: * Mephie katseli poikaa ja pelkäsi tuijotuksensa häiritsevän, joten hän siirtyi katselemaan ympäröivää maisemaa. Pojan kuitenkin alkaessa kaivaa taskuaan tyttö siirsi katseensa häneen uudelleen. Ethanin tarjotessa tupakkaa, Mephie saattoi säpsähtää hieman. Tytön ilme oli parin sekunnin ajan etova, mutta sitten hän neutraloi ilmeensä ja puisteli päätään. * "Ei kiitos..." * Hän mutisi. *

Ethan:*Ethan tajusi jo tytön ilmeestä että ehdotus oli turha. Hän tunki askin takaisin taskuunsa. Ahdistava hiljaisuus teki tuloaan ja Ethan alkoi hermostua, keksisi tyttö jotain kysyttävää.* "Hmm.. no missäpäin sää asut?" *Ethan kysyi kun ei muuta keksinyt. Yleensä hänellä oli kasa puheenaiheita mielessä, mutta nyt hän ei muistanut yhtäkään. Tytön tutkiva katse vain jotenkin tyhjensi pojan mielen täydellisesti.*

Mephie: "Mä asun..en oikeastaan missään." * Mephie sanoi ja kohautti olkiaan. * "Vähän siellä täällä." * Tyttö jatkoi ja näytti taas hieman mietteliäältä, nyt tosin hieman poissaolevaltakin, kunnes ravisti pienesti päätään ja katsoi Ethania silmiin. * "entä sä?" * Tyttö kysyi, vielläkään hän ei ollut hymyillyt, jotenkin se ei tuntunut tytöstä luontevalta, toisin kuin todella moni tavatessaan uuden tyypin saattoi hymyillä melko paljonkin..*

Ethan: *Ethan katseli taivaalle ja siristi silmiään.* "No asun tuossa jonku matkan päässä sellasessa pikku mökissä.." *Hän mutisi ja hymähti vähän.* "Ei se kyllä kummonen oo, pesuhuone, sänky ja kaappi.." *Ethan jatkoi ja kohautti olkapäitään. Hän ei ollut ylpeä kodistaan, jossa hän ainoastaan nukkui ja kävi pesulla.*